|
Michael Howard kirjoittaa uutiskirjeessä 2009-12 |
|
|
|
Rakkaat ystävät ja työtoverit,
Istun lämpimässä junassa matkalla hyytävän kylmän Suomen halki juuri päättyneen johtajuuskonferenssin jälkeen. Jäin ihmettelemään sitä, mihin seurakunta on oikein menossa, kun parhaimmat nuorista uskovista ovat niin huolissaan omasta elämästään, että pystyvät tuskin toimimaan elämässä, saati sitten olemaan se dynaaminen todistus, jonka Herra haluaisi heidän olevan. Kuunnellessani tuossa konferenssissa monien ihmisten monenlaisia huolia ajattelin järkyttyneenä, miten suuresti seurakunta on pirstoutunut. Olemme pitäneet tärkeinä vähäpätöisiä asioita ja kadottaneet todellisen tarkoituksemme, joka on Jeesus.
Toinen vakava ja hyvin selvä ongelma on kurinalaisuuden täydellinen
puuttuminen. Opetuslapseuttamista ei voi tehdä ilman kuria, enkä puhu
tässä kulttuurieroista vaan pelkistä raamatullisista vaatimuksista.
Paavalin ja Barnabaan välinen kiista Johannes Markuksesta on selvä
esimerkki itsekurin puutteesta, joka aiheutti lopulta vakavan välirikon
kahden johtavan apostolin välille. Kiitos Herralle siitä, että Johannes
Markus teki selvästikin parannuksen. Hänestä tuli yksi Paavalin
uskollisimmista työntekijöistä, niin että Paavali sanoi hänen olevan
”hyvin tarpeellinen palvelukseen”. Mutta tuosta kiistasta maksettiin
valtava hinta — ehkä Vähä-Aasian jääminen ilman evankeliumia — koska
yksi itsekäs, kuriton nuori mies hylkäsi Paavalin hädän hetkellä.
Toinen suuri puute Kristuksen ruumiissa on näyn puute. Kun näkyä ei
ole, kansa hukkuu. Silloin hukkuvat sekä kutsutut itse että ne, joiden
luokse heidät on kutsuttu.
Tarvitsemme uuden sukupolven
intohimoisia näkijöitä, jotka ovat valmiita kurinalaisuuteen, jotta
heidät voidaan opetuslapseuttaa. Tarvitsemme uuden sukupolven nuoria
miehiä ja naisia, jotka hylkäävät kaiken ja seuraavat Jeesusta tarpeen
tullen jopa oikealle ristille. Tämä edellyttää ja suorastaan vaatii
valtavaa sijoitusta, joka ulottuu myös pitkälle aikavälille. Nykyään
hyvin harvat ihmiset ovat valmiita saati sitten halukkaita
tarkastelemaan asioita ja sijoittamaan niihin pitkällä tähtäimellä,
koska se tarkoittaa, etteivät he saa itselleen mitään konkreettista
etua. Juuri tästä syystä suurin osa seurakunnasta ei ole kiinnostunut
Jumalan valtakunnan asioista. Useimmat nykypäivän johtajista eivät
rakenna Jumalan valtakuntaa vaan pelkästään omaa valtakuntaansa, ja
kaikki meidän valtakuntamme katoavat riippumatta siitä, miten hyviltä
ne näyttävät.
Tarve on kasvanut niin pelottavan suureksi,
ettemme voi enää odottaa. Pyhä Henki puhuu minulle voimakkaasti siitä,
että Malawissa tarvitaan kipeästi kansainvälistä raamattukoulua, joka
toimii kaikkivaltiaan Jumalan järjestyksen ja hallituksen alaisuudessa.
Se tarkoittaa todellista raamatullista kuria. Olemme jo ryhtyneet
rakentamaan Suomessa Tampereella kokonaisia majoitusyksikköjä. Nämä
yksiköt eli elementit käsittävät kuusi täysin itsenäistä huonetta,
jotka mahtuvat 12-metriseen konttiin. Ne laivataan Afrikkaan ja kootaan
siellä. Tämä on jännittävä ja ajankohtainen hanke, ja tarvitsemme
teidän tukeanne toteuttaaksemme näyn nopeasti. Malawissa meillä on jo
maa, vesi ja sähkö. Tämän Jouni Rantasen suuren rakennusnäyn ansioista
pystymme nyt toteuttamaan näyn lyhyimmässä mahdollisessa ajassa.
Pyydämme todella tukea tälle ajankohtaiselle hankkeelle, koska aikamme
tarve on pakottava; meidän on lähetettävä kurinalaisia opetuslapsia,
jotka muodostavat uuden aallon väkeviä, tulisia soihtuja tälle
vuosituhannelle. Miten muuten seurakunta voisi vastustaa radikaalia
islamia? Miten muuten se suuri soihtu, joka sytytettiin palamaan lähes
kaksituhatta vuotta sitten, voisi edelleen palaa kirkkaana? Ei ole
pelkästään kiinalaisten, afrikkalaisten ja intialaisten vastuulla pitää
tulta palamassa. Se on meidän kaikkien vastuulla. Nuorten länsimaisten
uskovien on jo korkea aika löytää tuore tarkoitus elämäänsä. Heitä
tulee haastaa ja varustaa olemaan valmiita, jotta he voisivat antaa
kaikkensa Kristukselle tämän sukupolven aikana ja valmistaa seuraavan
sukupolven tekemään samoin.
Annammepa tukemme sitten
taloudellisen avun, todellisen esirukouksen tai asiantuntevan
ammattitaidon muodossa, pystymme jälleen rakentamaan jotain, mikä saa
aikaan asioita kansakunnissa Kristukselle. Kahden vuoden sisällä aiomme
saada valmiiksi ja lähettää Malawiin viisikymmentä majoitusyksikköä.
Tarve on suuri, mutta Jumalamme on vielä suurempi. Hän ei ole koskaan
aikaisemmin epäonnistunut, ja Kalibu-akatemian tavoin tämä näky tulee
toteutumaan. Haluamme, että olet vahvasti mukana tässä seuraavassa
Kalibu/Shekinah -palvelutyön hankkeessa Herran tarkoituksen
toteutumiseksi. Aikaisempien vuosien sijoitukset elämäämme ja
palvelutyöhömme ovat olleet valmistamista tähän uuteen kasvun
vaiheeseen. Olen haltioissani ja innoissani siitä, mitä tulee
tapahtumaan. Tästä tulee dynaaminen raamattukoulu, jossa opiskelijat
keskittyvät rukoukseen, raamatunopiskeluun ja palvelutyöhön 24/7 ilman
mitään keskeytyksiä. Paasto, rukous, uhraukset, kuolema itselle ja iso
annos rakkautta tulevat luonnehtimaan tätä raamattukoulua, jossa
tarjoamme kansainvälisesti tunnustettuja tutkintoja ja oppiarvoja.
Mutta tässä ei ole kyse teologiasta vaan Kristuksen aidosta elävästä
todellisuudesta voimassa.
|
|