Mitä enemmän ajatttelen Jumalan
hallitusta, sitä paremmin käsitän, miten kaukana useimmat uskovat ovat Jumalan
vähimmäisvaatimuksista. Jumalan järjestys on Hänen hallituksensa, joka toimii kaikkialla maailmankaikkeudessa. Ilman
Jumalan järjestystä ei ole koskaan todellista voimaa, auktoriteettia, siunausta
tai menestystä eikä, mikä tärkeämpää, todellista yhteyttä Herran kanssa.
Yhteyttä voidaan kuvata sanoin: ”Ystävät jotka purjehtivat sopusoinnussa
samassa laivassa Kristuksen ollessa ruorissa.”
”Kuka
saa astua
Herran vuorelle, kuka seisoa hänen pyhässä paikassansa? Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän,
joka ei halaja turhuutta eikä vanno väärin.”
Kristittyjen
keskuudessa on niin
paljon hämmennystä ja niin monet asiat eivät toimi yksinkertaisesti
siitä
syystä, että meillä ei ole minkäänlaista Jumalan järjestystä. Kun uskovat palaavat Jumalan
hallinnollisen
järjestyksen alaisuuteen, he kokevat henkilökohtaista herätystä ja
kaikkia
siunauksia: fyysisiä, aineellisia, emotionaalisia ja hengellisiä. Ne
seuraavat
automaattisesti Hänen järjestystään. Jos pysymme itsepäisen, periksi
antamattoman tahtomme takia Jumalan järjestyksen ulkopuolella, niitämme
elämässämme ja ihmissuhteissamme epäjärjestystä, hämmennystä ja kaaosta.
Ajatelkaamme
esimerkiksi kysymystä naisista avioliitossa. Jokaisessa naisessa oleva
Eevan
langennut luonto pyrkii anastamaan itselleen valtaa miehen yli. Tämä on
langenneen naisen luonto, eikä sillä ole mitään tekemistä sovinismin
kanssa,
joka on liberaalihumanismin ajama teoria. Kun naiset kaappaavat
auktoriteetin itselleen
ja roolit kääntyvät päinvastaisiksi, seurauksena on se, mitä kutsutaan
yleisesti, joskin virheellisesti, ”Iisebelin hengeksi”. Ongelmana ei
kuitenkaan
ole naisen ”Iisebel-luonne” vaan Aahabin vapaaehtoinen
heikkous.
Ilman Aahabia ei olisi
koskaan
ollut kontrolloivaa Iisebeliä. Jumalan järjestyksen mukaan mies on
avioliittonsa PÄÄ. Jos hän ei ole sitä, Iisebel pystyy nousemaan. Sillä
hetkellä kun naisen sallitaan nousta kontrolloimaan, hän alkaa syvällä
sisimmässään halveksia miestä.
On
kiistatonta, että silloin Aahab on pakottanut naisen luonnottomaan
asemaan,
jota Jumala ei ole naisille tarkoittanut. Säälittävältä Aahabilta on
riistetty
hänen miehuutensa, ja hän tekee sen, mikä on miessukupuolelle helpointa
ja
luonnollisinta: hän vetäytyy yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen ja
piiloutuu
television taakse, baariin kavereidensa kanssa, lehdenlukuun,
seurakuntaan, ja
nykyään varsinkin pornografiaan.
Koko tämän ajan Aahab
vihaa
itseään, koska hän on pelkuri ja sallii vaimonsa riistää häneltä hänen
asemansa
ja arvovaltansa. Vihatessaan itseään hän hautoo syvällä sisimmässään
vihaa ja
kaunaa, jota hän purkaa heikoimpaan hänen tielleen osuvaan ihmiseen.
Sellainen
Jumalan järjestyksen törkeä väärinkäyttö saa aikaan eripuraisuutta ja
jopa
sotia. Sellaisissa olosuhteissa ei voi koskaan olla lepoa, ja jos tällainen tila jatkuu vuosikausia,
se
verottaa valtavasti kaikkien osapuolten terveyttä, tunne-elämän
tasapainoa ja
yleistä hyvinvointia. Herra ei voi mitenkään antaa siunauksiaan
sellaisissa
olosuhteissa, ennen kuin oikea järjestys on perustettu tai palautettu.
Heti kun
miehestä tulee Herran määräyksen mukaisesti pää, nainen suostuu sen
alaiseksi.
Tässä alamaisuudessa on oikeaa rakkautta, kunnioitusta ja kiintymystä,
ja
kaikki Herran siunaukset alkavat virrata. Naisen emotionaaliset,
henkiset,
hengelliset ja fyysiset tarpeet täytetään automaattisesti, ja sopusointu vallitsee.
Tämä periaate toimii
kaikilla
elämämme alueilla ja kaikissa yhteiskunnissa. Rikomme Jumalan
järjestystä
vastaan, kun emme suostu alistumaan toinen toisillemme ja niille, joille
Herra
on antanut tehtäväksi hallita. Sellaisissa olosuhteissa emme koskaan
tunne rauhaa ja lepoa vaan koemme aina sotaa. Hämmästyn aina
kun uskovat kertovat minulle,
ettei Herra siunaa heitä, etteivät he kuule Herran ääntä tai ettei
heidän
elämässään ole iloa.
On surullista, että
vain hyvin
harvoilla uskovilla on todellista iloa, koska he käyttävät aikansa
uskonnollisiin harrastuksiin tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin ja
Jumalaan.
Kerran toisensa jälkeen olen nähnyt, että kun uskovat tulevat Jumalan
todellisen hallintojärjestyksen alaisuuteen, he pystyvät ensimmäistä
kertaa
elämässään todella kuulemaan Hänen äänensä. Tämä tarkoittaa, että
useimpina
niistä muista kerroista, joina he väittävät kuulleensa Herran äänen,
kyseessä
on täytynyt olla heidän oma mielikuvituksensa, ihmisten äänet tai
vihollisen
ääni. Herra ei voi täyttää tarpeita, siunata tai suoda menestystä
kenellekään,
joka on Hänen järjestyksensä ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että suuri
osa
niistä asioista, joita väitetään Herran antamiksi lahjoiksi tai
siunauksiksi,
on todennäköisesti saatu ihmisiä manipuloimalla. Jos ihmiset elävät
todellisuudessa valheessa, koska heidän elämänsä on teeskentelyä, heidän
suhteensa Herraan on täysin epäjärjestyksessä.
Jumalan järjestys ei
tarkoita
diktatuuria ja kontrollia. Siellä, missä on näitä ominaisuuksia, on myös
pelkoa. Herran järjestys tarkoittaa alamaisuutta Hänen tahdolleen ja
periaatteilleen, koska Herran miellyttämisen tulisi tuottaa iloa. Jeesus
sanoi:
”Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen
mielelläni.” Kun olen aidosti rakastunut Herraan, Hänen tottelemisensa
ennen
kaikkea muuta ei ole mikään taakka, koska ensinnäkin se miellyttää Häntä
ja
toiseksi se on Hänen järjestyksensä mukaista. Alamaisuus Jumalan
hallinnolliselle järjestykselle tuo turvallisuutta, vapautta, rauhaa,
iloa,
voittoa ja lepoa. Herra
myös antaa auktoriteettiaan ja voimaansa niille, jotka vaeltavat Hänen
järjestyksensä mukaisesti.
Jeesus opetti juuri
tästä
julistaessaan: ”Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.”
Jos
kukaan tunsi Herran hallinnollisen järjestyksen, niin apostoli Paavali.
Jos
kukaan eli vainottua elämää, niin Paavali. Jos kukaan koskaan halusi
tuntea
Herran, niin Paavali. Kristusta lukuun ottamatta kukaan ihminen ei ehkä
ole
koskaan luopunut niin paljosta saadakseen vielä enemmän kuin Paavali.
Hän
tiesi, miten alistua ja seurata Jumalan hallintojärjestystä. Paavali
menestyi
koko kristillisen elämänsä ajan, silloinkin kun häntä ruoskittiin. Hän
todella
kuoli elääkseen ja menetti saadakseen. Hän piti kaiken tämän maailman
rikkauden
roskana ”tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen – – tuntemisen
rinnalla”.
Ellet ihmisenä elä
järjestyksessä
Jumalan ja ihmisten kanssa, et voi mitenkään menestyä etkä kokea lepoa.
Jumala
haluaa omiensa alistuvan Hänen jumalalliselle järjestykselleen ja
auktoriteetilleen, koska se on oikein ja koska Herra haluaa kiihkeästi
siunata
kansaansa. Hän ei voi tehdä sitä, ennen kuin olemme kuuliaisia sille,
minkä Hän
on ihmiselle määrännyt: hallinnolliselle järjestykselle.