Olen uskonvaellukseni aikana tehnyt monia päätöksiä, luopumisia, tekoja ja tempauksia, mutta yksi asia on vaikuttanut hengelliseen kasvuuni merkittävämmin kuin mikään muu. Tämä asia ei ollut niinkään hetken päätös, vaan pikemminkin prosessi, josta lopulta kehittyi minulle enemmän tai vähemmän rutiini. Puhun nyt aamun viettämisestä Herran kanssa! Rutiini on hyvä kun sitä oikein käytetään!

Ennen säännöllisiä aamuhetkiä Herran kanssa hengellinen elämäni oli yhtä vuoristorataa. Välillä koin Herran läheisyyttä ja iloa, olin kuin innostunut pikkupoika. Sitten tuli kuivempi kausi ja ajattelin, ettei minusta ole mihinkään. Jumalan suunnitelma elämällesi ei ole vuoristorata, vaan vakaa kasvu Hänen elämässään. Kristuksen elämä on vakaata, tyyntä ja horjumatonta. Niin tulisi myös sinun elämäsi olla. Jotta voisit kokea tämän, joudut hengellisen vuoristoratasi sijaan kehittämään jumalisia rutiineja.

Valitettavasti kristittyinä sanat: ”rutiini” tai ”kurinalaisuus” herättävät meissä usein kielteisiä mielikuvia. On totta, että liian usein hengellisestä elämästämme on tullut vain kuollutta rutiinia. Siitä seuraa, että alamme ajatella, että kaikki itsekuri ja säännöllisyys on lakihenkistä. Säännöllisyys on kuitenkin osa elämää ja välttämätöntä kasvulle. Kukaan ei pidä sitä lakihenkisenä, että syöt aamupalan joka aamu. Kukaan ei pidä sitä lakihenkisenä, että heräät joka aamu ehtiäksesi ajoissa töihin. Meidän ei tulisi myöskään väheksyä sitä, että heräämme joka aamu ja annamme aikaamme Kuningasten Kuninkaalle!

Ei vain päätöksiä vaan pysymistä!

Voimme tehdä kaikenlaisia päätöksiä elämässämme, luvata ettemme enää koskaan tee noin tai näin. Liikuttavan saarnan päätteeksi kokouksessa tulemme alttarille ja lupaamme antautua täysin Herralle. Elämämme on joskus täynnä hyviä aikomuksia ja päätöksiä. Olen kuitenkin huomannut, että tällaiset hetken mielijohteesta tai tunnepuuskassa tehdyt päätökset harvoin kantavat meitä paria päivää pidemmälle. Kierrämme loputonta kehää: innostumme, epäonnistumme, lannistumme, kunnes jälleen innostumme.

Oma kiivautemme ja intomme Herran puoleen voi kestää pari päivää tai viikon tai jopa kuukausia, mutta ennemmin tai myöhemmin se loppuu kesken. Tarvitsemme sitä, että Kristuksen elämä voi saada meissä sijaa ja muuttaa meidän olemustamme pysyvästi. Tämä on jotain muuta kuin oma intomme, kiivautemme tai päättäväisyytemme. Herra ei odota meidän tahdonvoimallamme pystyvän muuttamaan elämäämme. Hän haluaa meidän oppivan pysymään Hänessä. Kun pysymme Hänessä, hän alkaa elää elämäänsä kauttamme. Jumalan tahto ei tunnu enää raskaalta, eikä kristityn vaellus ole enää kitkuttavaa kilvoittelua.

Jotta voisimme pysyä Hänessä, me tarvitsemme aikaa Hänen kanssaan. Ei vain silloin tällöin. Ei vain kokouksissa, vaan säännöllisesti, päivittäin. Tämä on ainoa tapa todella alkaa kasvaa kristittynä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Kun säännöllisesti alat viettää aikaa Herran kanssa, Hänen luontonsa ja elämänsä alkaa aivan kuin sulautua sinuun ja elämäsi alkaa muuttua. Kyse ei ole edes siitä, saatko jotain kokemuksia tai tunteita aamurukouksessasi. Tämä muutos vain tapahtuu. Taistelu laantuu ja alat spontaanisti elää Jumalan tahtoa todeksi.

Jeesus kuvaa itseään viinipuuna. Me olemme Hänen oksansa. Viinipuussa elämä virtaa juurista rungon kautta oksaan. Vaikka oksa onkin oksastettu jostain toisesta puusta, se alkaa kantaa viinipuun mukaista hedelmää. Meidät on oksastettu Kristukseen ja vaikka emme luonnostamme olisikaan niin kuin Hän, kun pitäydymme Hänessä, Hänen elämänsä alkaa saada meissä aikaan Hänen kaltaisuuttaan. Kasvamme Häneen ja juurrumme Häneen. Jumalan tahdosta tulee meille luonnollinen asia, kun pysyttelemme lähellä Herraa.  

Jumalinen kurinalaisuus

Ajan antaminen Herralle on välttämätöntä. Puhun nyt suoraan. Osana kasvuamme kristittyinä on se, että opimme kurinalaisuutta. Jos olet jumalinen, olet myös kurinalainen. Pelkkä kurinalaisuus ei toki tee sinusta jumalista. Mutta jossain vaiheessa meidän tulee kasvaa niin, että elämästämme tulee jossain määrin kurinalalaista. Tämä kurinalaisuuden pohjana on rakkaus Herraan. Jos rakastat Herraa, haluat viettää aikaa Hänen kanssaan. Olet myös valmis tekemään uhrauksia tuon ajan suhteen. Ihminen joka tahtoo seurata Herraa, opettelee ”masentamaan ruumiinsa,” jotta voisi seurata Herraa.

Monesti kiirehdimme kokouksiin, tapaamisiin, ostoksille jne. Emme jättäisi väliin viikoittaisia harrastuksiamme mistään hinnasta, mutta entäpä sitten tapaamisemme Herran kanssa? Sivuutamme sen tuosta noin vain minkä tahansa kissanristiäisten takia.

Kuinka sitten toteuttaa tämä käytännössä?

Muistan kun tajusin, että on Jumalan tahto, että heräisin aamulla etsimään Herraa. Luin, kuinka joku Jumalan suurmies heräsi aikaisin aamulla etsimään Jumalaa. Yritin samaa ja epäonnistuin surkeasti. Siitä seurasi, että pitkään ajattelin, ettei koko varhain herääminen vain ole minua varten. Minulla on aina ollut suuria vaikeuksia aamu-unisuuteni kanssa. Vaikka saisin itseni revittyä aamulla ylös, olisin niin unenpöpperössä, että vaikka kuinka lipittäisin kahvia tai tekisin joitain jumppaliikkeitä, se ei saisi minua hereille. Olen purjehtinut monen aamurukouskokouksen läpi kuin sumussa, valvemaailman ja unimaailman autuaassa sekamelskassa. Tässä tilassa on tullut myös rukoiltua monta varsin tolkutonta rukousta. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että jos minä voin oppia aamurukoukseen, niin voi kuka tahansa.

Älä yritä liikaa

Myöhemmin vakuutuin uudelleen, että minun olisi herättävä aamulla etsimään Herraa. Aikaisemmasta tappiosta viisastuneena aloin kysellä Herralta kuinka minun tulisi tämä tehdä. Älä vertaa itseäsi muihin, vaan Herran edessä pohdi, mistä sinun olisi hyvä aloittaa. Älä yritä herätä liian aikaisin. Epäonnistut ja pian sinulla on vain syyllinen omatunto Herran edessä, joka taas ei lainkaan auta asiaa. Pyri myös olemaan säännöllinen. On parempi viettää Herran kanssa vaikkapa puolituntia joka aamu, kuin puolitoista tuntia silloin tällöin. Hengellisen ihmisen vahvistuessa ja ruumiisi tottuessa uuteen rytmiin, voit sitten pidentää aamuhartauttasi hiljalleen.   

Hän antoi minulle kaksi ohjetta: Ensiksikin, sain Häneltä kellonajan jolloin herätä. Aika oli minulle haasteellinen, mutta ei mahdoton. Välillä jouduin taistelemaan itseni sängystä ylös, mutta Herran avulla voitin. Heräämisaika koski vain arkipäiviä. Viikonloppuisin nukuin kiinni mahdolliset univelat.

Toinen ohje minkä Herra antoi, oli se, että minun tulisi mennä kävelylle herättyäni ja rukoilla kävellessäni, kunnes kehoni tottuu uuteen rytmiin. Kehomme pystyy omaksumaan uusia rutiineja ja käyttäytymistapoja, mutta uuden rytmin oppiminen vaatii aikaa ja säännöllisyyttä. Kun tuona syksynä heräsin, revin itseni sängystä ylös ja suuntasin ulos, viileä ulkoilma ja reipas kävely virkistivät minut. Pian ruumiini alkoi tottua, eikä minun tarvinnut aina ensimmäiseksi sännätä ulos, vaan saatoin alkaa viettää hartaushetkiä myös mukavasti sisätiloissa. Anna Herran ohjata sinua hartaushetkissäsi. Tämä on ainoa tapa, miten voit välttää kuolleen rutiinin. Herran johdossa tehtävä rutiini on elämää antavaa ja välttämätöntä!

Mikäli kaipuumme Herran puoleen on vasta pientä, tarvitsemme aluksi hieman itsekuria ja velvollisuudentuntoa noustaksemme sängystä vähän aikaisemmin, mutta tämän pitäisi pian korvautua rakkaudella ja kaipuulla nousta ylös viettääksemme aikaa ihmeellisen Pelastajamme seurassa.  Voin Jumalan kunniaksi todistaa, että illalla nukkumaan mennessä jo odotan sitä, että heräisin. Aamuhetket Herran kanssa ovat paras osa päivääni. Monesti illalla huomaan rukoilevani, että heräisin jo aikaisemmin, että voisin viettää pidemmän hartaushetken.  

Miksi juuri aamuisin?

Kun aamulla heräämme, syömme aamupalan. Se ravitsee meidät ja antaa ruumiillemme tarvittavan energian ja ravintoaineet päivän työtä varten. Ravitsemusterapeutit painottavat, että aamupala on päivän tärkein ateria. Sama periaate pätee aamuvartioon. Jos aiomme elää koko päivän Hengessä, aamulla on tärkeää ravita ja täyttää itsemme Jumalan Sanalla ja Hengellä. En siis suosittele, että aamuvartio olisi ennen kaikkea esirukousta varten.

Aamuvartion tulisi olla hetki, jossa tulen Herran eteen Hänen itsensä takia, en niinkään pyytääkseni asioita tai käydäkseni jotain rukouslistaa läpi. Aamuvartio on kuin tukeva, ravitseva aamupala, jossa olen elävässä yhteydessä Herraan, ja Hän ravitsee hengellisen olemukseni ja täyttää minua elämällään. Voit ihan suosiolla tiputtaa pyrkimyksesi, suunnitelmasi ja toiveesi ja tulla Herran eteen tyhjin käsin. Hän tietää tarpeesi, hän tietää puutteesi ja Hän pitää niistä kyllä huolen ajallaan. Anna aamusi Jeesukselle. Hän pitää sinusta huolen.

Aamussa on jotain erityistä. Emme ole ehtineet vielä kuormittaa mieltämme päivän työasioilla ja kiireillä. Mielemme on levännyt ja valpas. Jos siirrämme hartaushetken myöhemmälle, se helposti jää kokonaan pitämättä.

Voimme myös Raamatusta nähdä, kuinka aamut olivat myös Jumalan silmissä jotenkin merkittäviä. Läpi Raamatun kaikki Jumalan palvelijat pitivät tapanaan etsiä Herraa aamuisin. Jumalan määräys Israelin kansalle erämaavaelluksellaan oli, että tuore manna tuli kerätä aamuisin, muuten se pilaantuisi. Meidän tulee olla tunnollisia aamuvartioissamme. Monesti laahaudumme nälkiintyneinä loppupäivämme askareiden ja työkiireiden läpi, koska emme ole saaneet hengellistä aamupalaamme. Emme ole keränneet mannaamme aamulla. Usein se miten olemme aamumme aloittaneet, sanelee sen, miten selviydymme loppupäivästä. Jos Herra on ravinnut sinut aamulla, sinulla riittää ammennettavaa kokopäiväksi.   

Ehdotukseni on, että teet tästä lähtien sopimuksen, että joka aamu nouset sen verran aikaisemmin, että voit viettää Herran kanssa 20 - 30 minuuttia Raamattua tutkien ja rukoillen. Kuten sanoin, ei kannata tähdätä aluksi liian korkealle. Aamulla aikaisemmin heräämiseen totuttelu vaatii itsekuria. Älä lannistu vaikka olisitkin aluksi väsynyt aamulla. Älä murehdi vaikka olisi väsyneempi päivällä. On suuri kunnia saada nähdä edes vähän vaivaa Herran tähden! Kaikki kallisarvoinen vaatii työtä. Ei ole mitään kallisarvoisempaa kuin aikasi Herran kanssa. Miten sitten käyttää tuo aika? Ajatuksia siitä saat kuulla seuraavassa kirjeessäni!

Rakkaudella,

Petri Patronen